Suomen seuraava tangokuningas? Yleisön ilmeestä päätellen ei.Hilipantsuippan, Pojat tuossa pikkuhiljaa heräilee, itse ehdin jo jonkin aikaa pomppia ylhäällä. Aistilliset lukijat voivat varmaan kellonajasta päätellä, että käytiin tutustumassa eilen Tokion yöelämään. Sepäs oli riemukas reissu, vaikka ei klubille päädyttykään, lähinnä istuskeltiin baareissa ja palloiltiin, juteltiinpa jopa parin erittäin humalaisen japanilaisen kanssa. Erittäin erikoinen paikka tämä kaupunki.
Japani ja hämmästyttävät unenlahjat...Kiotossa viimenen ilta meni erittäin rauhallisesti. Osa meistä kävi kokeilemassa liukuhihnasushia, mikä oli erittäin hieno ja makoisa kokemus. Sushilautasia liikkuu liukuhihnalla ja siitä voi napata itselleen mitä haluaa. Jokainen lautanen maksaa saman verran (noin euron) ja loppulasku määräytyy edessä olevien lautasten lukumäärän mukaan. Ainoastaan japanilaiset voi keksiä jotain näin toimivaa, hyvää ja käytännöllistä! Loppuillasta katsottiin reissun ensimmäinen elokuva läppäriltä. Sampo yritti vongata muita poikia mukaansa julkiseen kylpylään mutta ei sitten lopulta itsekään viitsinyt sinne vaivautua.
Mutta saavuttiin siis Tokioon juurikin eilen. Majapaikka oli jo plakkarissa, vaikkakaan se ei ollut ihan niin ylellinen kun oltiin suunniteltu. Oltiin vähän mietitty että Tokiossa voisi majailla jossain vähän laadukkaammassa paikassa ja budjetiksi oli pistetty 30-35e/yö/nenä, mutta loppuenlopuksi mitään sopivaa ei oikein löytynyt ja päädyttiin tähän parinkympin hostelliin.
Tuumailin vähän, että mitä ihmettä tästä Tokiosta voisi sanoa. Toistaiseksi ei oo ehitty kamalasti tätä näkemään, mutta se mitä on nähty on suunnilleen sitä mitä odotettiinkin. Kaupunki on aivan järjettömän kokonen ja kaupunginosat muistuttaa pitkälti toisiaan korkeina taloineen ja yläilmoissa kiertelevine autoteineen. Ollaan nyt pyöritty parissa paikassa kätevästi lähijunilla (niitäkin linjoja on aivan pirusti, sen päälle on sitten uskomaton spagettimetroverkosto ja bussit ja ja ja..) kun tuo reilipassi kattaa nekin junat, mutta en kyllä erottaisi paikkoja toisistaan. Kaupunki pistettiin aika tehokkaasti maan tasalle toisessa maailmansodassa, ja nyt tilalla on moderni käsittämätön kaupunkihärpäke.
Työn raskaan raatajia kotimatkalla. Näitä nähtiin paljon...Sampo lähti juuri tapaamaan japanilaisia kavereitaan, loppuosa ryhmästämme liittynee heidän seuraan tuossa parin tunnin päästä kun on suoritettu välttämättömät aamutoimet. Tänään on kuulemma saksalaiset olutfestarit kaupungissa (aivan selvä bon voyage -fiilis!) minne on tarkoitus mennä japskien kanssa. Huomenna Esa poistuu keskuudestamme, ja matka alkaa muutenkin olla ehtoopuolella. Sen on muuten huomannut kyllä joissain näistä pojista jo muutenkin: naisystäviä tuntuu olevan ikävä ja jälleennäkeminen alkaa olla jo lähellä. Noin viikon ajan joku on lähes säännöllisesti vaihtanut yöunensa naisen kanssa juttelemiseen netissä. Itse ei pysty ymmärtämään, ehkä sinkkuna on helppo olla. Naisystävät on kyllä ollu muutoinkin uskomattomia distraktioita tällä retkellä. Takana on ne ajat kun kaverit oli sinkkuja ja reissattiin huolettomina ympäri ämpäri.
Pojat alkavat varmasti nillitämään traditioista, mutta ajattelin liittää tähän loppufiilistelyni, kuten Esakin jo teki.
Reissu on taas onnistunut erittäin hyvin. Ketään ei murhattu, tsunami ei iskenyt, Venäjän votu ei vienyt näköä, kenenkään takapuoleen ei eksynyt ylimääräisiä objekteja eikä rahakaan ole ollut suuri ongelma. Paitsi silloin kun sitä ei ole ollut.
Reissu on ollu varsin erilainen kuin kolmen vuoden takainen jenkkilandian matka, mutta samalla lailla tästä jää hyvä fiilis käteen. Porukka on toiminut suhteellisen mallikkaasti ja suuremmilta tappeluilta on vältytty. Ehkä hitusen liikaa pientä vittuilua on ollut ilmassa, tosin. Kaikissa maissa oli uskomattoman hienoa käydä, etenkin junalla. On hieno tutkia kartasta kuinka hiton pitkä matka me oikeastaan reissattiinkin junalla. Paljon hyviä muistoja on iskostunut päähän, ja onneksi on tämä blogi muistuttamassa osioista, jotka muuten jäisi unholaan. Kiitos lukijoille, kommentoijilla ja erityisesti kanssareissaajille. Peltsi kiittää ja kuittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti