13.8. klo 23.24, Ulan Bator, Olli

Juu, pakko kertoa vähän enemmän meiän hostellin isännästä. Toinen lause minkä ukkeli sanoi oli, ”I love you guys!”. Sen jälkeen meno vain kiihtyi, ja melko legendaarisen oloisia kommentteja tuli useampiakin. Esitellessään kotikaupunkiaan meille kartalla, mahtui joukkoon mm. seuraavanlaisia letkautuksia: ”This road here is called Peace Avenue. Only, there is no peace! Lots of pickpockets there!” ”Many locals invite you to their house and offer you free beer. If you drink it, you'll wake up next morning half-naked on the street – and that's when you're problems really start!” ”Mongolians can drive really good – they just don't know how to stop the car!” Hyviä ohjeita siis tuli kasapäin. :) Mutta oikeastikin henkilökunta täällä UB Guest Housessa on todella ystävällistä ja avuliasta. He mm. hommasivat meille junaliput täältä Pekingiin. Luultavasti maksoimme aika paljon ylimääräistä, mutta säästyimmepähän paljolta säätämiseltä, joten ei haittaa. Pakko mainita tästä hostellista vielä sen verran, että meitä on täällä nyt vissiin yhteensä 9 tai 11 suomalaista samaan aikaan! Melko häröä, ollaan kuitenki suhteellisen kaukana kotosuomesta...

Itse paikasta, eli Ulan Batorista, ensivaikutelma on ollut melko positivinen. Tiedossa oli etukäteen, että ollaan tulossa melko köyhään paikkaan. Kaupunki onkin melko alkeellisen oloinen. Uudenkarheita lasitettuja pilvenpiirtäjiäkin kuitenkin löytyy, ja todella paljon on rakenteilla uusia asuinkerrostaloja. Todennäköisesti parinkymmenen vuoden päästä kaupunki on muuttunut hyvin paljon. Ihmiset ovat ystävällisiä, ja yllättävää kyllä lähes kaikki myyjät ja tarjoilijat ovat osanneet ainakin jonkin verran englantia. Toisin kuin Venäjällä. Se on tietysti helpottanut asioimista täällä. Ruoka on ollut halpaa ja hyvää. Ja mikä parasta, annoskoot ovat moninkertaistuneet rajanylityksen jälkeen.

Käytiin tänään päivällä Natural History Museumissa, olemmehan joukko kulttuurinjanoisia sivistyneitä nuoria miehiä. Yksi huone oli varattu dinosaurusten fossiileille, ja se olikin todella mielenkiintoinen paikka. Lopuissa huoneissa kolmikerroksisessa rakennuksessa oli lähinnä erilaisia täytettyjä eläimiä, kasveja ja kiviä. Täytyy myöntää, että kivet, koppakuoriaiset, kuvat kärpässienistä ja täytetyt hirvet sekä muut ”harvinaiset” eläimet eivät jaksaneet kauhean pitkään kiinnostaa. Itselläni asiaan vaikutti kyllä myös koko päivän kestänyt päänsärky sekä huono olo. Luultavasti johtuu auringonpistoksesta, täällä on nimittäin ollut todella lämmintä, eikä meidän nestetankkaus ole ollut läheskään riittävä. Illalla käytiin myös ihmettelemässä läheistä luostaria, joka olikin ihan mielenkiintoinen paikka. Opasvihkosen mukaan luostarissa oli myös yliopisto. Voisi olla hyvä vaihtoehto vaihtovuodelle. ;)

Illalla syömään mentäessä jouduin toteamaan ”demokratian” huonon puolen. Itse olisin nimittäin halunnut mennä johonkin kunnon raflaan syömään jotain hyvää ruokaa, äänestyksen tuloksena kuitenkin ostimme paikallisesta subway-kopiosta tunkkaiset patongit ja menimme hostellihuoneeseen syömään. Tällä ratkaisulla säästimme kokonaisen euron mieheen. Nyt sitten vain odotellaan milloin iskee ruokamyrkytys ja ripuli. No, myönnettäköön että patongit olivat kyllä ihan hyvän makuisia, ja asia jaksoikin lopulta harmittaa noin puolen tunnin ajan.