28.8. klo 22.30, jossain keskellä ulappaa matkalla Japaniin, Janne

Matka Japaninmeren aalloilla on jatkunut siihen pisteeseen, että piakkoin tulisi painua pehkuihin jotta aamulla jaksaa pirteänä nousta lattialta ylös nauttimaan Japanin antimista. Lastentarhassa tuli juuri pilkku, eli valot sammutettiin jo eiliseltä tuttuun aikaan klo 22, joten porukamme tuli laivan sisääntuloalulaan hengaamaan ja lueskelemaan. Kovinkaan paljon ei tämän päivänä ole tapahtunut siitä yksinkertaisesta syystä ettei täällä ole mitään tekemistä. Olemme viettäneet päivän hyvin pitkälti vaakatasossa kaikessa rauhassa hämmästellen ajan kulumista. Tutustuimme laivaan pääsyä odotellessamme kahteen hollantilaiseen, jotka tulivat moikkaamaan meitä iltapäivällä. Muilta osin aktiviteetteja on vaikea kehittää, sillä laivassa ei ole minkäänlaisia vempeleitä tai paikkoja jotka tarjoaisivat viihdykettä matkailijoille. Paikallinen tax free on puhelinkiskan kokoinen koppero jonka valikoima on sanalla sanoen rajallinen, ravintola on muken kaltainen aution kalsea kuppila ja yökerho on auki iltakahdeksasta iltakymmeneen, joten se on pikemminkin iltakerho. Pingispöytä sentään löytyy ja sen avulla saatiin Ollille ja Sampolle tekemistä kokonaiseksi tunniksi. Osa porukasta kävi tänään iltakerhossa naureskelemassa karaokea selvinpäin hoilaaville japseille, mutta katsotaan hyytykö poikien hymy sitten kun päästään porukassa vetämään Janne Hurmeen Kirjettä jossain Tokion huippuluokan karaokebaarissa. Itse asiassa luulen että ei hyydy, vaan oikeastaan päinvastoin... Baareja aluksessa ei ole ja laivan infokin menee kiinni ennen puoltayötä. Laivapoliiseja ei myöskään näy, sillä ei täällä kukaan remua öisin. Olikin vähän ihmeellinen fiilis istua eilen iltaa laivan keskeisimmällä paikalla yhdentoista aikaan ilman muita ihmisiä. Ei ristin sielua mailla halmeilla. Kaikkialla oli hiljaista ja tyhjää. Suorastaan aavemaista. Meille tutuilla Ruotsinlaivoilla on iltayhdentoista aikaan hieman eri meininki. Kyllä me tosin parhaamme mukaan yritettiin suorittaa kulttuurienvaihtoa, mutta suunta jäi hieman yksipuoliseksi, kun ei paikalla ollut ketään jolle opastaa suomalaista risteilykäyttäytymistä.