tiistai 4. elokuuta 2009

4.8.09, klo 10.30, Olli, Moskova

Noniin, pääsenpäs minäkin aloittamaan päiväkirjan raapustamisen. Tai itse asiassa aloitin jo aikaisemmin ja ehdin hyvän matkaa kirjoittaakin ja jopa TALLENTAA kirjoituksen ennen kuin ohjelma lakkasi toimimasta. Jostain käsittämättömästä syystä tallennus ei kuitenkaan ollut toiminut ja teksti hävisi kokonaan. Ei se mitään, yritetäänpä uudestaan.

Ollaan siis viimeistä päivää Moskovassa, illalla lähtee juna kohti Irkutskia. Junassa istumista tulee lähes 80 tuntia, joten mielenkiinnolla odotellaan. Eilen lähdettiin heti aamuvarhain (eli joskus puolenpäivän jälkeen) liikkeelle. Tiia oli luvannut näyttää meille, missä pääsemme rekisteröitymään. Täällä kun pitää käydä rekisteröitymässä jokaisessa kaupungissa, jossa oleskelee vähintään kolme arkipäivää. Jos sitä ei ole asianmukaisesti tehty, voi kuulemma pahimmassa tapauksessa mätkähtää roimat sakot tai joutua jopa palaamaan siihen kaupunkiin suorittamaan rekisteröinti, missä se on jäänyt tekemättä. Joka tapauksessa se antaisi miliiseille syyn ruveta uhkailemaan, joten ehkä vain parempi toimia ohjeiden mukaan tässä asiassa. Tiia oli varoitellut etukäteen, että paikka on ”hieman” vaikea löytää, ja niin se todella olikin. Tänään seuraakin jännittävä operaatio, kun pitäisi löytää paikka uudestaan ilman Tiian opastusta. No eiköhän se löydy, kunhan muistaa aina kääntyä hämärimmän näköiselle sivukujalle mitä näkee.

Pojat Moskvan majoituksessa


Ehdittiin eilen toki turistiakin leikkiä säätämisen ohella. Iltapäivällä käytiin kävelemässä VDNKh-nimisessä paikassa. Kyseessä on laaja puistomainen alue, jonka tarkoitus nähtävästi ainakin joskus on ollut osoittaa Neuvostoliiton ylivoimaisuutta muihin valtioihin nähden. Löytyy siis isointa hotellia, korkeinta televisiomastoa, komeinta muistomerkkiä jne. Kaiken mahtipontisuuden keskeltä löytyy kuitenkin nykyään myös käveleviä Shrekkejä ja Mikki Hiiriä, joiden kanssa voi mennä samaan kuvaan, Niken liikkeitä, amerikkalaisia oluita ja muuta vastaavaa. Kun taustalla lisäksi taukoamatta soi kuumimmat discohitit Lady Gagasta Britney Spearsiin, on kokonaisuus hieman hämmentävä. Jättää vähän sanattomaksi.

Itselläni ei ollut läheskään yhtä vahvoja angsteja tätä paikkaa kohtaan kuin Jannella, mutta ei toki odotukset kovin korkeallakaan olleet. En voi väittää pitäväni kaupungista hirveästi, välimatkat ovat tuhottoman pitkiä, ja kävely on tehty mahdollisimman vaikeaksi joka paikassa. Kännisiä sotilaita saa varoa aamusta alkaen, ja miliisiejä pitää yrittää vältellä jatkuvasti. Kuten Janne sanoi, ilmapiiri kaupungissa ei ole kovin lämmin. Asiakaspalvelu tuntuu olevan täysin vieras käsite. Ja jonotussysteemi on melko omituinen. Yleensä jonoja ei ole, vaan kaikki työntyvät esim. lippuluukulle joka suunnasta epämääräisenä läjänä, josta sitten röyhkeyden mukaan päätetään, kenen vuoro on. Menin kaupassa ostamaan paitaa, ja olin todella hämmästynyt, kun kassoille oikeasti jonotettiin. Pikkuhiljaa selvisi kuitenkin, että vaikka jono olikin muodostettu, jonoon sai tulla myös keskelle jonoa jos siltä tuntui. Kassaneideillä kesti myös vähintään viisi minuuttia yhden paidan viikkaamiseen. Niinpä kymmenen minuuttia jonotettuani kaksi ihmistä oli saanut asiansa hoidettua ja neljä ihmistä oli tullut lisää jonon alkupäähän. Jäi paita tällä kertaa ostamatta. ;)

Illalla söimme Tiian, Johanin ja Sandran kanssa blinejä ja täytettyjä perunoita paikassa, joka muistutti kotoisan stadin Forumin alakertaa. Aiemmin päivällä olimme aiheuttaneet Sandralle harmaita hiuksia jättämällä lähtiessämme terassin oven auki. Onneksi sekin asia pikkuhiljaa unohtui ja kaikki pääsivät illalla hyvillä mielin unten maille. Tänään siis tosiaan lähdemme illalla jatkamaan matkaa. Kaikki odottavat sitä jo innolla, koska oikeastaan nyt se reissu vasta alkaa! Moskova on kaikille tuntunut tavallaan välietapilta ennen kuin reissu pääsee todella vauhtiin. Laskeskelimme, että tulemme istumaan junassa viiden viikon aikana noin 12 000 kilometriä viidessä eri maassa, joten eiköhän olekin jo aika ruveta lapioimaan hiiliä jotta saadaan juna liikeelle! :D

P.S. Viimehetken lisays: juna lahtee puolen tunnin paasta kohti Siperiaa. Kaikki on elossa ja joissain voimissa. Seuraava paivitys aikasintaan neljan paivan paasta.. Helei!

3 kommenttia:

  1. Tsemppiä reissuun! Mahtaa olla matkan jälkeen perse puutunut junassa istumisesta...

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa ihan vietnamilaiselta jonotukselta, nimim. junalipun Hanoissa kyynärpäiden avulla ostanut.

    Moskovahan on maailman kallein kaupunki – näkyikö se? Mitä maksoi ööli?

    VastaaPoista
  3. Suomi-Venäjä futismatsin tauolla tuli Ivanin jonotustavat tutuksi. Janne, etkö uskalla ulkomailla ojentaa samalla tavalla...?

    VastaaPoista